Enemmän kuin koulu

Miltä kuulostaisi päivän vierailu STEAM-koulussa? Siitä ei puutu ainakaan innostusta. Vai mitä teille kertovat 3 A:ta, jouluovikisa, mikrobitit, peruskoulussa sijaitseva FabLab ja koko kylän Vesala Open?

Luokan edessä on säpinää. Aatu, Aaron ja Alvar virittelevät viimeisiä piuhoja luokan ovella.

– 3 A:ta niin kuin pattereissa, opettaja Anneli Lietsalmi nauraa.

Kolmen energisen pojan hommissa ei ole kyse ihan mistä tahansa piuhoista eikä luokan ovessa ihan mistä tahansa ovesta. Nyt nimittäin tehdään viimeistelyjä kunniapaikalla: Ylikiimingin koulun Vesalan yksikön hopeamitaliovella.

– Me voitettiin jouluovikisan 2. palkinto, 3 A:ta kertoo.

Innostus on kova. Mutta onko äänessä kuultavissa kuitenkin piirun verran harmia? Luokan oppilaat ovat jo tiedottaneet meitä vieraita, että ovikisan voitto meni vain yhdellä pisteellä 6. luokalle.

– Mutta se johtuu siitä, että kuutoset lahjoivat eskarit suklaalla äänestämään niitä, 3 A:ta tarkentaa.

Joka tapauksessa, hopeaovi on upea. Aatu, Aaron ja Alvar ovat huolehtineet siitä, että oven koristeissa vilkkuvat nyt ledivalot. Kisaan osallistunut ovikokonaisuus on kuitenkin koko luokan yhteinen projekti.

– Innostus on ollut niin kova, että oppilaat ovat jääneet tekemään ovea koulun loputtuakin, opettaja Anneli Lietsalmi kertoo.

Ainakin yksi 3 A:sta huikkaa tehneensä samanlaiset ledivalot myös kotiin koristeeksi.

Mistä niitä ideoita oikein syntyy?

Opettaja Anneli Lietsalmi kertoo, että alun perin jouluoviprojektin oli tarkoitus olla vähän pienempi juttu, mutta homma lähti kasvamaan yhdessä tehdessä.

– Projektien ei tarvitse olla alusta loppuun asti valmiiksi suunniteltuja. Varsinkin lasten kanssa suunnitelma saa muuttua, Lietsalmi korostaa.

Otetaan konkreettinen esimerkki. Alkuun jouluoven oli tarkoitus peittää pariovista vain toinen.

– Mutta sitten tytöt saivat hyvän idean, Lietsalmi sanoo ja viittaa naulakoiden vieressä istuvaan Eeviin ja Kaislaan.

Mistä niitä ideoita oikein syntyy?

– Me keksittiin se Pinterestistä, 4.-luokkalaiset tytöt vastaavat.

”Se, että opettaa kokonaisuuksia eikä yksittäisiä tunteja, antaa oppilaille ja opettajalle itselleen paljon enemmän.”
Sanna Mäkelä

”Se” tarkoittaa parioven vasenta puolta, jossa seisovat vierekkäin joulupukki ja lumiukko ilman kasvoja. Tytöt pujahtavat ovesta luokan puolelle. Kohta toisen kasvot loistavat joulupukin kasvojen tyhjällä paikalla ja toisen lumiukon. Hymy on molemmissa leveä ja ylpeä.

– Parasta on, kun innostus tulee lapsista, paikan päälle ilmestynyt koulun apulaisjohtaja Perttu Hämäläinen sanoo.

Viittä vaille robotit variksenpelättiminä

Syksyn aikana 4. luokan varsinainen pääprojekti on ollut ”maatilahässäkkä”, niin kuin opettaja Lietsalmi kuvaa kokonaisuutta nauraen.

– Me tehtiin siihen variksenpelättimet. Kerättiin ryysyjä ja ne pystytetään oppimispuutarhaamme, Eevi ja Kaisla selittävät.

Projektin hienous on ollut sen kokeellisessa puolessa. Variksenpelättimen ei ollut tarkoitus olla ihan peruspelotin vaan robotti, joka tietyssä tilanteessa ääntelisi ja liikkuisi ja varmistaisi näin, että linnut lehahtaisivat pois.

Projektia ei saatu toteutettua käytännössä aivan loppuun asti: robottivaihe tehtiin Lego-roboteilla. Mutta STEAM-pedagogiikassa aina tavoitteena ei olekaan itse esine vaan ymmärtää se, mitä sellaisen tekeminen vaatii. Pelätinprojektissa siis se, miten pelättimistä voitaisiin tehdä oikeasti robottipelättimiä oppilaiden taidoilla.

Koko yhteisö värkkää, rakentaa ja opettaa

Ylikiimingin koulun Vesalan yksikkö, aikaisempi Vesalan koulu, on yksi niistä kuudesta oululaisesta koulusta, jotka olivat mukana STEAM-hankkeessa ja jotka ovat toteuttaneet STEAM-pedagogiaa alusta lähtien. Vesalan koulun ja Ylikiimingin koulun yhdistyttyä molemmissa yksiköissä on hyödynnetty STEAMia. Innostus on kova. Sen näkee ja kuulee kaikesta – yhtä lailla oppilaista ja opettajista.

Sanna Mäkelä opettaa 6. luokkaa. Kyllä, juuri sitä luokkaa, joka voitti 1. sijan jouluovikisassa.

– STEAMin avulla voi tuoda opetukseen eheämpiä kokonaisuuksia eri oppiaineista. Se, että opettaa kokonaisuuksia eikä yksittäisiä tunteja, antaa oppilaille ja opettajalle itselleen paljon enemmän, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan hänen 6.-luokkalaisistaan näkee, miten hyvään tulokseen kokonaisuuksista lähtevä opettaminen vie.

Nyt jouluovikisan voittajaovea ovat esittelemässä Leevi, Oskari, Ilari, Jouka ja Elja. Oven edessä komeilee suuri talo, Tontunkoti, jonka sama luokka on tehnyt pari vuotta aikaisemmin muuhun tarkoitukseen. Kierrätystä parhaimmillaan.

Jouluoviprojektissa pojat ovat vastanneet joulutähtien LED-valoista. Demonstrointi, miten valot saadaan toimimaan, onnistuu samalta istumalta. Läppäristä puolestaan löytyy koodausohjelma, jolla pojat ovat ohjelmoineet mikrobitteihin – niin mitä?

– Me voidaan kirjoittaa mitä vain. Tässä luki ensin suomeksi hyvää joulua ja nyt ruotsiksi.

Totta! Samassa silmien edessä vilkkuvat peräperään kirjaimet, joista muodostuu G O D J U L.

Mäkelän mukaan yhteisöllisessä oppimisessa oppilas on paras opettaja toiselle oppilaalle. STEAM onkin oppilaille nimenomaan yhdessä tekemistä ja oppimista ja näiden taitojen harjoittelua pienin askelin. Opettajalle STEAM on keino lisätä tekemällä oppimista arkeen ja oppilaan omaa aktiivista osallisuutta.

– Opettajan rooli on enemmän työskentelyn ohjaamista, lankojen ja vuorovaikutuksen käsissä pitämistä, Mäkelä korostaa.

Vesala Open – sukupolvet kohtaavat

Vuonna 2010 valmistuneessa Vesalan monitoimitalossa on ollut oma makerspace-tila alusta lähtien, sittemmin Tuunaamo nimeltään. Vuonna 2017 Tuunaamo sai virallisen FabLab-statuksen ja oli ensimmäinen virallinen peruskoulu-FabLab.

Apulaisjohtaja Perttu Hämäläinen on iloinen, innostunut ja kiitollinen siitä, mitä Tuunaamo ja koko koulu merkitsevät Vesalan kylälle ja kyläläisille. Se kaikki kulminoituu yhteisiin tapahtumiin ja muun muassa sellaisiin iltoihin kuin Vesala Open. Silloin koulun tilat – Tuunaamoa ja liikuntasalia myöten – ovat avoinna kaikille vauvoista vaareihin.

Hämäläisen mukaan tunnelma on ainutlaatuista, kun eri sukupolvet kohtaavat toisensa. Se yhdistää nuorempia ja vanhempia kyläläisiä. Se myös osallistaa lapset ja nuoret. Moni pääseekin näyttämään osaamistaan ja neuvomaan aikuista väkeä.

Vesala Openin kaltaisen ohjelman mahdollistaa yhteistyö. Mukana on eri toimijoita, esimerkiksi kylän aktiivinen kyläyhdistys, nuorisotoimi ja seurakunta.

Hämäläinen esittelee kuvia, joissa näkyy päiväkodin, koulun ja kyläläisten edellisen kevään yhteistyöprojektien tuotoksia: yläkoululaisten jokirannan puutarhaan rakentamia istutuslaatikoita. Kun oppilaat olivat lomalla, puutarhasta huolehdittiin yhteisöllisesti.

– Meille koulu on enemmän kuin koulu, Hämäläinen kiteyttää.

Ne ovat sanat, joihin on hyvä lopettaa.