Eriväristen ympyröiden kulttuuri
Hintan alakoulussa uskotaan oppimisen iloon. Ilon voima ei koske vain oppilaita, vaan uuden kokeileminen ja kokeminen motivoi myös opettajia. Pitkään koulussa opettanut Pekka Pöyhtäri kertoo lisää tyhjän päälle astumisesta.
Koklaamossa vallitsee hiljaisuus. Kello puoli kaksitoista perjantaipäivänä, ruokailun jälkeen, Hintan alakoulun oppilaat ovat levittäytyneet käytäville juttelemaan ja touhuilemaan.
Juuri nyt myös opettaja Pekka Pöyhtärillä on aikaa jutella. Aihe on Hintassa vuodesta 2005 lähtien opettaneelle Pöyhtärille selvästi tärkeä. Eikä se ole mikään pieni aihe. Vai mitä mieltä itse olet oppimisen ilosta?
Ilmapiiri, joka halutaan luoda oppilaille
Hintan alakoulua voi hyvällä syyllä kutsua STEAM-kouluksi. Tai kuten Pekka Pöyhtäri sanoo, kouluksi, jossa oppimisen ilo kannustaa oppimaan.
– STEAM on ollut käänteentekevää koko meidän koulun toimintakulttuurin muutoksessa, Pöyhtäri kertoo rauhallisella äänellään, jota on mukava kuunnella.
Koklaamon yhdellä seinällä on iso ympyrä, jossa lukee tavoite. Tavoitetta ympäröi eriväriset pienemmät ympyrät selkeässä järjestyksessä: tehtävä, taustatyö, ideointi, suunnittelu, valmistus ja jakaminen.
Joskus sujuu hyvin, joskus tulee katastrofeja. Aina kuitenkin oppii uutta.
Värikäs suunnitteluympyrä kertoo oppilaille, missä järjestyksessä asiat etenevät. Lopputulos voi olla yllättävä, mutta prosessi itsessään opettaa. Pöyhtäri kertoo kokeneensa liikuttavia tarinoita siitä, miten oppilaat ovat kasvaneet oppijoina. Sama koskee myös opettajainhuoneen porukkaa.
– Tämä on oppimista meille opettajillekin, kun lähdetään pois vanhoista toimintamalleista ja uskalletaan astua tyhjän päälle. Samalla uuden oppiminen ja kehittäminen tuo imua työhön.
Kun oppilaat lakkasivat vain käväisemästä paikan päällä
Pöyhtäri sanoo tulleensa STEAMiin pikemminkin laitteet kuin pedagogiikka edellä. Viitisen vuotta sitten tilanne oli se, että koululle oli hankittu uudenlaista tekniikkaa, mm. 3D-tulostin ja vinyylileikkuri, mutta tärkein puuttui.
– Olin käsityön aineenopettaja. Oppilaat vain käväisivät siinä koneen äärellä. Häiritsi se, ettei heihin saanut luotua minkäänlaista suhdetta, Pöyhtäri sanoo.
Jälkikäteen ajateltuna monta asiaa tapahtui lopulta yhtä aikaa: ensinäkin Pöyhtärille ehdotettiin, että hän alkaisi luokanopettajaksi. Toiseksi hän vieraili Yli-Iin koulun Värkkäämön avajaisissa.
– Tämä voisi olla meille hyvä juttu, Pöyhtäri muistaa ajatelleensa uudenlaisessa tekemisen tilassa.
Innostus oli kova, mutta kului vielä tovi, ennen kuin palaset loksahtivat lopullisesti kohdilleen. Niitä olivat rehtori Matti Aholan innostus STEAMista, opettajakollega Maikki Mannisen kanssa jaettu luokka ja STEAM-työn avaus sekä yrityskumppani Lekolar. Koklaamo, jossa Pöyhtäri nyt muistelee STEAM-hengen syntyä, on ns. makerspace-tila, kokeilemisen ja käsillä tekemisen avoin oppimisympäristö. Enää oppilaat eivät vain käväise Pöyhtärin laitteen äärellä.
– STEAMissa käsitellään laajoja kokonaisuuksia ja opitaan yhdistelemällä asioita. Kun työskentely on kivaa ja siinä kokee iloa, oppiminen tapahtuu ikään kuin itsestään.
Hintta Design ja viimeinen kysymys
Pöyhtärin juttu keskeytyy, kun nuorimies tulee kysymään materiaaleja.
– Tarkoitat siis korvakoruihin? Pöyhtäri tarkentaa ja lupaa tulla vartin päästä.
Eletään joulunalusaikoja eli myös Hintta Designin sesonkiaikoja. Tuotemerkki on koulun oma, tuotesuunnittelu luonnollisesti oppilaiden. Merkillä on myös vanhempainyhdistyksen alaisuudessa toimiva verkkokauppa, jonka tuotot menevät koulun yhteiseen retkikassaan.
Ennen kuin Pöyhtäri lähtee avustamaan yrittelijäitä oppilaita, hän vastaa viimeiseen kysymykseen: mitä STEAMista olisi vielä hyvä nostaa esille.
– Yhteistyö muiden opettajien kanssa.
Sitäkin hienompi saavutus
Kun Pöyhtäri työskenteli käsityöopettajana eikä kokenut aina saavansa aikaan kunnon yhteyttä oppilaiden kanssa, oli myös toinen ongelma: kunnon yhteys puuttui myös toisten opettajien kanssa. Hän teki jonkin verran yhteistyötä tekstiilikäsityöopettajan kanssa, mutta fyysisesti he olivat kuitenkin eri puolilla koulua.
– Monialaisuus pakottaa keskusteluun muiden kanssa, Pöyhtäri summaa STEAMin merkityksen.
Pöyhtäri on ylpeä tuloksista: siitä, miten STEAMia ovat edistäneet yhdessä joukko innokkaita opettajia, rehtoreita ja kulttuuritoimijoita.
Esimerkiksi koulussa on kolme 4. luokkaa, yksi niistä Pöyhtärin. Luokkien opettajat tekevät paljon keskenään: miettivät, suunnittelevat ja toteuttavat. Myös tunnit voivat olla yhteisiä. Pöyhtärin mukaan se on paitsi tehokkaampaa myös mielekkäämpää.
Pöyhtäri on ylpeä tuloksista: siitä, miten STEAMia ovat edistäneet yhdessä joukko innokkaita opettajia, rehtoreita ja kulttuuritoimijoita. STEAM on kirjattu muun muassa Oulun kaupunkistrategiaan, ja se näkyy myös Oulu2026-kulttuuripääkaupungin teemoissa.
Saavutus on valtavan hieno, sillä liikkeelle lähdettiin käytännössä tyhjästä. Mutta vaikka rahaa ja palkallisia ylityötunteja ei ollut, oli jotain muuta. Arvaatte varmaan mitä.
Kyllä, intoa ja oppimisen iloa.